Tämä esimerkkipeli on pelattu aloittelijoille tarkoitetulla 9*9 laudalla, sillä täysikokoisella 19*19 laudalla aloittelevan on vaikea hahmottaa peliä. Oheisissa kommenteissa säännöt on merkitty lihavoidulla. Tässä esitetyt säännöt ovat havainnollinen muunnelma normaaleista kerhosäännöistä, jotka eroavat tässä esitetyistä säännöistä lähinnä erimielisyyksien ratkaisutavan kohdalla. Pelien lopputulokseen sääntöerot eivät juuri vaikuta.
Aloittaville pelaajilla on nyt saatavilla kirja GO - Mikä se on? Kirjassa on esitettynä gon säännöt, taktiikan ja strategian perusteet sekä paljon muuta go-pelistä.
Sisältö:
Pelin tavoite on ympäröidä mahdollisimman paljon tyhjää aluetta ja vangita vastustajan kiviä.
Vastustajan kiviryhmä tulee vangituksi, kun sillä ei ole yhteyttä yhteenkään tyhjään paikkaan.
Peli päättyy kun kumpikaan ei enää halua jatkaa peliä.
Gossa lopullinen tavoite on vallata mahdollisimman paljon tyhjää aluetta. Tästä huolimatta pelin alussa ei ehdottoman varman alueen muodostamisella ole kiirettä. Aluksi onkin tärkeämpää varmistaa riittävä vaikutusvalta laudan eri osissa (kivet 1-4).
Kerran pelattua kiveä ei siirretä laudalla koskaan. Kivi tai kiviryhmä otetaan pois laudalta, vangitaan, jos sillä ei ole yhteyttä yhteenkään tyhjään risteykseen, "vapauteen". Kuvassa mustan kivi A (pelissä 13) poistetaan laudalta kun valkea laittaa kiven 18. Huomaa, että yhteyden vapauteen tulee olla viivoja pitkin (ei vinoittain).
Ryhmät muodostuvat kohtisuoraan yhteydessä olevista kivistä. Tämän takia mustan kivet B ja C eivät ole samaa ryhmää, kun taas A ja B muodostavat ryhmän. Kuvan tilanteessa valkea voisi kivellä 1 vangita mustan kivet A ja B.
Pelaaja saa pisteen jokaisesta vangitsemastaan vastustajan kivestä. Tämän takia vangittuja kiviä pitää säilyttää erillään pelin loppuun asti.
Yllä on pelin kulku kunnes kaikki pisteet on jaettu. Tämän jälkeen jäljellä on pisteiden lasku.
Ennen kuin peli lopetetaan, tulee täyttää kaikki mustan ja valkoisen ryhmien väliin jäävät pisteet, jotka eivät vaikuta pelin lopputulokseen (valkea 36). Pelin lopussa ei ole tarpeen vangita kiviä, jotka "voi vangita halutessaan" (musta A). Kuvassa musta ja valkea passaavat valkean 36 jälkeen.
Jos pelaajat ovat eri mieltä vangitsemisen mahdollisuudesta, peliä on jatkettava. Näin voi käydä ensimmäisissä peleissä. Jos peliä jatketaan erimielisyyden takia, seuraavat erikoissäännöt ovat voimassa. Kummankin pelaajan on pelattava yhtä monta kiveä. Jos pelaaja passaa, hänen on samalla annettava kivi vangiksi vastustajalle. Tällöin vastustaja hyötyy yhden pisteen jokaisesta passauksesta. Näin saadaan sama tulos kuin ilman pelin jatkamista olisi saatu.
Edellisessä kappaleessa esitetty lopetussääntö poikkeaa jonkin verran tavallisimmasta tavasta. Älä ole yllättynyt, jos pelatessasi kokenutta kerhopelaajaa vastaan hän ei toimi yllä olevan säännön mukaan! Yllä oleva sääntö on otettu käyttöön, jotta aloittelijan olisi mahdollisimman helppo opetella Gota ilman kokeneen pelaajan opastusta.
Pelin voittaa pelaaja, jolla on enemmän tyhjää aluetta ja vankeja yhteensä. Alueeksi lasketaan omilla kivillä ympäröidyt tyhjät risteykset. Oheisessa pelissä mustalla on 25 pistettä aluetta ja valkoisella 22 pistettä aluetta. Tämän lisäksi valkea on vanginnut yhden kiven (paikasta B) ja voisi vangita halutessaan vasemmassa ylänurkassa olevan mustan kiven A. Näin valkealla on kaikkiaan 24 pistettä, eli musta voittaa pelin 25-24 = 1 pistettä.
Kiveä ei saa laittaa niin, että se johtaisi aiemmin pelissä olleeseen koko laudan tilanteeseen. Tällä estetään ikuinen kahden tilanteen välillä vuorottelu. Kun musta on oheisissa kuvissa pelannut kiven 1, valkea ei välittömästi tämän jälkeen saa pelata kiveä 2, koska sama koko laudan tilanne toistuisi. Valkean täytyy siis pelata kivi 2 jonnekin muualle. Tämä jälkeen pelattavilla kivillä valkea taas saa vangita mustan kiven. Musta voi pelata valkean muualle peluun jälkeen kiven paikkaan 2, estäen valkeaa pelaamasta tähän myöhemmin.
Kiveä ei saa laittaa niin, että se tulee välittömästi poistetuksi vangitsemissäännön nojalla. Yleensä tällainen itsemurha ei edes olisi järkevä, koska vastustaja saa siitä yhden vangin ja hyötyy näinyhdellä pisteellä.
Ylemmässä kuvassa valkea ei saa pelata paikkaan A, kun taas alemmassa kuvassa valkea saa pelata kiven 1, koska se samalla vangitsee mustan kiven.
Eritasoiset pelaajat voivat pelata pelin niin, että vahvempi antaa tasoitusta heikommalle. Tällöin musta laittaa pelin alussa yhden kiven sijasta 2 - 9 kiveä pisteillä merkittyihin paikkoihin. Kuvassa on viisi laittojärjestyksessä (A-E) .
Vastustajan varmalle alueelle ei kannata pelata, koska silloin vastustaja saa yhden vangin lisää. Omalle varmalle alueelle ei kannata pelata, koska silloin menettää yhden pisteen aluetta. Pelaajan ongelma onkin arvioida, milloin alue on varma. Säännöt eivät tätä määrittele.
Mikäli jokin tyhjä risteys ei kuulu kummankaan alueelle, kyseessä on puolueeton risteys. Näistä kumpikaan ei saa pisteitä. Pelin lopuksi ne tulisi täyttää, mikäli mahdollista. Esimerkkipelissä valkean 36 täytti puolueettoman pisteen. Kuitenkin toisinaan on puolueettomia risteyksiä, joihin kumpikaan ei voi pelata menettämättä pisteitä. Kuvassa paikkoihin A ja B kumpikaan ei voi pelata. Pelaaja joka pelaa ensin paikkaan A tai B, menettää kivensä kun vastustaja vangitsee ne pelaamalla jäljelle jäävään paikkaan.
Kuvassa on ryhmä, jota valkea ei voi vangita. Valkea ei voi pelata paikkaan A eikä paikkaan B, koska kumpikin olisi itsemurha. Näin mustalla ryhmällä on kaksi vapautta (A ja B) koko ajan, eikä sitä voi vangita. Ryhmällä sanotaan olevan kaksi silmää.
®Copyright Lauri Paatero, 1994-1995