Suomen go-liitto ry:n säännöt 1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen go-liitto. Näissä säännöissä siitä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja virallinen kieli suomi. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää epävirallisia nimityksiä Finnish Go Association ja Finlands Go Förbund. 2§ Liiton tarkoitus ja toiminnan laatu Liiton tarkoituksena on go-nimisen lautapelin tunnetuksi tekeminen ja levittäminen sekä kilpailutoiminnan edistäminen. Liitto pitää yhteyttä jäsentensä ja muiden maiden go-liittojen kanssa sekä edustaa Suomea go-pelin kansainvälisissä järjestöissä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto järjestää go-pelin esittelytilaisuuksia, julkaisee peliä esitteleviä artikkeleita ja muuta esittelymateriaalia sekä muilla tiedottamisen keinoin levittää go-peliä koskevaa tietoa Suomessa. Liitto pitää yhteyttä jäseniinsä ja tiedottaa kansainvälisten organisaatioiden päätöksistä ja toiminnasta. Liitto järjestää sekä kansallisia että kansainvälisiä kilpailuja. Liitto vastaa Suomen mestaruuskisojen järjestämisestä vuosittain. Liitto voi myös antaa tässä kappaleessa mainittuja toimintoja jäsentensä tai muiden go-peliä edistävien tahojen suoritettaviksi. Toimintansa rahoittamiseksi liitto voi omistaa irtainta tai kiinteää omaisuutta, kerätä jäsenmaksuja, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, järjestää arpajaisia, kerätä osallistumis- ja pääsymaksuja kilpailuissa ja muissa pelitilaisuuksissa, ja harjoittaa vähäistä taloudellista toimintaa. 3§ Liiton jäsenet Liiton jäseneksi voi liiton hallitus hakemuksesta hyväksyä 1.varsinaiseksi jäseneksi henkilöjäsenyyteen perustuvan rekisteröidyn yhdistyksen, jonka tarkoituksena on omalla toimialueellaan edistää gon harrastusta. 2.kannattavaksi jäseneksi hyvämaineisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön 3.henkilöjäseneksi luonnollisen henkilön Liiton kokous voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka on osoittanut erityistä harrastusta liittoa ja sen pyrkimyksiä kohtaan, tai joka on muuten erityisesti ansioitunut gossa. Liitto voi muodostaa rekisteröimättömiä alayhdistyksiä, joissa jäseninä voivat olla henkilöjäsenet tai muulla tavoin liiton jäseninä olevat luonnolliset henkilöt. Alayhdistys voidaan muodostaa esimerkiksi jotakin liiton toiminnan erityistarkoitusta varten tai henkilöille, jotka ovat perustaneet kerhon, mutta eivät vielä saaneet sitä rekisteröidyksi. Alayhdistyksen perustaminen ja säännöt voidaan hyväksyä vain liiton kokouksessa. Liiton varsinaisen jäsenen jäsenenä olevaa luonnollista henkilöä sanotaan liiton välilliseksi jäseneksi. 4§ Jäsenmaksut Varsinaisen jäsenen on suoritettava liitolle vuosittain jäsenmääränsä, erikseen opiskelija-, alaikäisten ja henkilöjäsentensä mukaan määräytyvä jäsenmaksu. Kannattavan jäsenen tulee suorittaa kannatusjäsenmaksu ja henkilöjäsenen henkilöjäsenmaksu. Jäsenmaksujen suuruuden, kannattavan jäsenen osalta kuitenkin ainoastaan vähimmäismäärän suuruuden, vahvistaa liiton syyskokous. Jäsenmaksu on suoritettava liitolle toimintavuoden maaliskuun 31. päivään mennessä. Uuden jäsenen liittyessä liittoon voidaan periä myös liittymismaksua. 5§ Liiton hallinto Liiton toimintaa johtaa ja sen asioita hoitaa syyskokouksen vuodeksi kerrallaan valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja vähintään yksi muu jäsen. Hallituksen koko on maksimissaan 12 henkilöä. Näiden lisäksi hallitukseen valitaan 4-12 varajäsentä. 6§ Hallituksen virkailijat Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan sihteerin ja rahastonhoitajan sekä muut tarpeelliseksi katsomansa virkailijat. 7§ Hallituksen kokoukset Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Varajäsenillä on aina läsnäolo- ja puheoikeus. Hallituksen kokouksissa kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa, mutta muissa kysymyksissä tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide. Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa. 8§ Hallituksen jäsenten tehtävät Hallituksen jäsenten tehtävät ovat seuraavat: PUHEENJOHTAJA johtaa hallituksen toimintaa, kutsuu koolle hallituksen kokouksen, johtaa puhetta hallituksen ja liiton kokouksissa varsinaista kokousta lukuunottamatta, esittää liiton kokouksille hallituksen mielipiteen käsiteltävistä asioista sekä edustaa liittoa niissä tilaisuuksissa, joihin ei ole erikseen määrätty edustajaa. VARAPUHEENJOHTAJA avustaa puheenjohtajaa hänen tehtävissään ja hoitaa näitä tehtäviä puheenkohtajan ollessa estyneenä. SIHTEERI laatii hallituksen kokousten pöytäkirjat, hoitaa jäsenluetteloa, huolehtii kirjeenvaihdosta yhdessä puheenjohtajan kanssa ja laatii liiton vuosikertomuksen. RAHASTONHOITAJA huolehtii liiton tileistä, budjetin laadinnasta ja seuraa sen toteutumista. Sekä hallitus, että liiton kokous voivat asettaa toimikuntia ja muuttaa niiden kokoonpanoa. Hallitus ei voi muuttaa liiton kokouksen asettamaa toimikuntaa. 9§ Liiton nimen kirjoittaminen Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai kaksi varapuheenjohtajaa yhdessä. 10§ Liiton tilit Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Liiton kirjanpitoasiakirjat on toimitettava tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kevätkokousta ja muutenkin tilintarkastajan sitä pyytäessä. Tilintarkastajien tulee toimittaa asiakirjat ja tilintarkastuskertomus liiton hallitukselle viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kevätkokousta. 11§ Liiton kokoukset Liitto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Liiton kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1.kokouksen avaus 2.valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3.todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4.hyväksytään kokouksen työjärjestys 5.esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto 6.päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7.käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1.kokouksen avaus 2.valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3.todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4.hyväksytään kokouksen työjärjestys 5.vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle 6.valitaan hallituksen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa 7.valitaan hallituksen muut jäsenet ja hallituksen varajäsenet 8.valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat 9.käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liiton kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 12§ Äänivalta liiton kokouksissa Liiton kokouksissa käyttävät äänivaltaa varsinaiset jäsenet valittujen edustajiensa kautta. Kullakin varsinaisella jäsenellä on yksi ääni jokaista ennen kuluvan kalenterivuoden alkua 16 vuotta täyttänyttä jäsentään kohti, josta on maksettu jäsenmaksu ja annettu nimiluettelo liitolle. Henkilöjäsenillä ei ole äänioikeutta. Varsinaisen jäsenen äänimäärä voi olla korkeintaan neljännes kokonaisäänimäärästä pyöristettynä alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Kannattajajäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole äänioikeutta. Asia ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee. Äänestykset ovat avoimia. Näiden sääntöjen muuttamiseen, samoin kuin päätökseen liiton purkamisesta vaaditaan, että asia on käsitelty kahdessa vähintään neljänkymmenen päivän välein pidetyssä kokouksessa ja että kummassakin vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä on ratkaisua kannattanut. Samanlaisella äänten enemmistöllä liitto voi hallituksen yksimielisen ehdotuksen perusteella kutsua haluamansa henkilön liiton kunniajäseneksi. Liiton kokous voi kolmen neljäsosan enemmistöllä myös antaa tai purkaa liiton toimintaa ohjaavia pysyväismääräyksiä. 13§ Ylimääräiset kokoukset Ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle, kun liiton kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii. Kokous on pidettävä neljänkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. 14§ Liiton kokousten koolle kutsuminen Hallituksen on kutsuttava liiton kokoukset koolle vähintään 14 päivää ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse. 15§ Liitosta erottaminen Liiton jäsen, joka ei vaadittaessa suorita 1 kuukauden kuluessa vaatimuksesta erääntynyttä jäsenmaksuaan, katsotaan hallituksen päätöksellä erotetuksi liitosta. Jos liiton jäsen toimii liiton tarkoitusperiä loukkaavassa hengessä, hallituksella on niin ikään oikeus erottaa tämä liiton jäsenyydestä. Erottamispäätökseen tyytymätön voi saattaa sen liiton lähinnä seuraavan kokouksen tutkittavaksi esittämällä kirjallisen vaatimuksensa siitä hallitukselle kahden viikon kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. 16§ Liiton varojen käyttö Jos liitto purkautuu, käytetään sen varat näiden sääntöjen 2§:n mukaisen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättäneen jälkimmäisen kokouksen tarkemmin päättämällä tavalla. 17§ Muuta Liiton kilpailut ovat julkisia. Liitolla on oikeus julkistaa tulokset ja luettelo pelaajista valitsemallaan tavalla. Osallistuessa liiton kilpailuun jäsen suostuu siihen, että hänen tuloksensa julkistetaan. 18§ Lain noudattaminen Näiden sääntöjen ohessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yhdistyslakia. 19§ Saavutetut oikeudet Tällä sääntömuutoksella ei loukata aikaisemmin saavutettuja jäsenoikeuksia.